Mahtava viikko takana, nyt kohti uusia kokemuksia

Olin siis viikon riparilla isosena, lähdin sinne 9. päivä ja tulin eilen kotiin. Lähdin iloisena, toiveikkaana, jännittyneenä ja innostuneena, ilman ennakkoluuloja. Leirillä opin paljon uutta, vaikkakin eri asioita kuin omalla riparilla leiriläisenä, tutustuin ihmisiin, söin hyvää ruokaa ja näin riparin eri silmin.
Leiri oli mukava ja mieleenpainuva kokemus, voisin lähteä uudestaan. Yllätyin kuitenkin isosena olon raskaudesta. Riparilaisen silmin voi näyttää, että isoset nukkuvat tai muuta vastaavaa kun he ovat oppitunneilla, niin ei ole. Isosilla on paljon tehtäviä joihin kuuluu leikkien ja muiden suunnittelu sillä välin kun on oppitunnit.
Ensimmäisinä päivinä olin melko energinen ja jaksoin tehdä kaikkea, väsymys ei haitannut. Puolessa välissä leiriä huomasi väsymyksen alkavan painaa itseäni vaikka riparilaisilla tuntui olevan enemmän energiaa kuin alussa. Viimeisinä päivinä olin jo todella väsynyt, halusin päästä kotiin nukkumaan, energisyys oli kadonnut. Selviydyin kuitenki väsymyksestä ja leiri olikin ohi hyvin nopeasti. Oli ihana päästä kotiin!
Toivottavasti riparilaisilla oli mukavaa, se on tärkein asia. Vaikka osa olisi varmasti halunnut olla pidempään, uskon että heistäkin oli kiva päästä kotiin. Itsekin riparilaisena olisin halunnut olla kauemmin leirillä mutta nyt huomasin, että isoset eivät olisi jaksaneet mitenkään. Viikko on juuri sopiva pituus riparille.
Siinä viikossa kerkesi tapahtua paljon asioita myös leirin ulkopuolella. Opiskelupaikat selvisi, pääsen sosiaali- ja terveysalalle jonka aion suorittaa kaksoistutkintona. Odotan syksyä innolla! Muitakin, vähän ikävämpiäkin, asioita tapahtui mutta selvisin niiden kanssa.